Pienenä poikana istuin kalastusahkiossa ja katselin, kun isoisäni laski verkkoja avantoon. Ensin olimme uittaneet narun jään alle ja vetäneet sen kaukana olevasta toisesta avannosta pinnalle. Minäkin sain ukin kanssa vetää narusta. Sitten tottunein käsin ukki laski verkot järveen. Jännitys oli suuri, kun parin päivän päästä tultiin kokemaan verkkoja. Yritin laskea kalat, mutta en osannut laskea niin pitkälle.
Opiston erälinja opetteli tänään samoja asioita: avannon tekoa, uittolaitteen käyttöä, verkkojen laskemista ja avantojen merkitsemistä. Innostus näkyi heidänkin silmistään. Parin viikon päästä osa opiskelijoista suuntaa opetusvaellukselle Lappiin. Tammikuussa koulutuksen aloitti 15 uutta opiskelijaa. Linjan täydentävä haku käynnistyy maaliskuussa, on mahdollisuus hakea esimerkiksi aikuisopintotukea ja lähteä opiskelemaan eräoppaaksi.
Lukion Ruotsin tunti on meneillään. Harjoitellaan prepositioita ajanilmauksissa. Oppikirjan laatija oli tehnyt tämmöisiäkin harjoitustehtäviä: ”Hur ofta går du i kyrkan? Vad anser du är meningen med livet? Tror du på Gud?” Kysymyksistä syntyy hyvä keskustelu, jota syvennetään sanapelin avulla pienissä ryhmissä. Ihan kuin oltaisiin jatkettu vielä hetki opiston päivähartauden teemalla – elämän tarkoitus on iankaikkinen elämä Kristuksessa.
Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu. Mukana on rehtorin johdolla opettajakuntaa, koulupsykologi, terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Opiskelijoiden ympärillä on oman ryhmänohjaajan lisäksi taitava ja asiantunteva tukiverkosto. Ryhmän uuden jäsenen palaute tuntuu mukavalta: ”Kiitos, kun saan olla mukana lämpimässä, turvallisessa ja yhteisöllisessä koulussa.” Kansanopistolukioomme on jatkuva haku käynnissä – hakea voi, vaikka yhteishaussa ei olisi päässyt haluamaansa paikkaan tai haku jäänyt tekemättä. Vielä ehtii.
Opiskelijakunnan puheenjohtaja aloittaa opiskelijakunnan kokouksen rukouksella. Hetki rukoillaan oman koulun, opettajien, opiskelijoiden ja läheisten puolesta. Rukoillaan myös laskettelureissun puolesta, jota suunnitellaan koulupäivän päätteeksi Ellivuoreen, kivenheiton päähän koululta. Pyydetään varjelusta jokaiseen päivään. Ja hyvä Herramme on luvannut kuulla ne rukoukset. Se on hänen ilonsa: ”Jo ennen kuin he kutsuvat, minä vastaan, kun he vielä esittävät pyyntöään, minä jo toteutan sen.” Jes. 65:24.
Aamuhartaudessa puhuttiin, että ”Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda ilosi virrasta.” Psalmi 36:8-9. Tuota mietin, kun laitan suksia jalkaan – on jo pimeää, mutta en malttanut olla käymättä Karkun laduilla ennen kotiinlähtöä. Jakeet siivittävät hyvään vauhtiin: ihmeellinen on sinun armosi, Herrani.
Ensi viikonloppuna opistolla on perheiden talvilomaleiri. Seikkaillaan israelilaisten ja filistealaisten jalanjäljissä, yövytään lämpimässä talviteltassa, pelataan lipunryöstöä, etsitään geokätköjä, taotaan sepän pajassa, kalastetaan verkoilla ja käydään pilkillä. Ollaan Raamatun äärellä ja Lasse-papan pyhis-hetkissä. Mukava leiri tulossa.
Muistathan opistoa ja meitä opistolla iltarukouksessasi.
Timo Vehviläinen