Näin tuumi Katriina Ahonen, 23, yläkoulussa, Rovaniemellä, ja piti päänsä. Hän opiskeli elintarvikealan ammatillisen perustutkinnon, pätevöityi leipuri-kondiittoriksi ja työllistyi saman tien.
Mutta koronapandemia vei vuonna 2021 työpaikan, joten nuori nainen oli pakotettu uuteen suunnitelmaan. Sen keksi hänen äitinsä.
– Äitini ehdotti, että lähtisin Karkkuun. Jotenkin hän vain tiesi sen suomalaisittain harvinaisesta kansanopistolukiosta.
– Tuossa elämäntilanteessani kiinnostuin pienestä ja idyllisestä lukiosta, jossa voisin saada päättötodistuksen aikuislukion oppimäärällä, joka on selvästi alhaisempi kuin tavanomaisessa ”nuorten lukiossa”.
Katriina oli muuttanut äitinsä kanssa Tampereelle. Niin matkat taittuivat junalla uudesta kotikaupungista Karkkuun puolessa tunnissa. Katriina majoittui lukuvuoden ajan viikoittain, maanantaista perjantaihin, evankelisen opiston asuntolassa.
– Oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa huone toisen opiskelijan kanssa. Toisaalta opintojen aloitus tuntui haastavalta, sillä olin jo ehtinyt heittäytyä täysillä työelämään.
Aluksi matematiikka tuntui vaikealta.
– Onneksi Karkussa oli tarjolla apua kaikille niille, jotka rohkenivat sitä pyytää. Ja minä tein niin. Sain monesti tukea oppituntien aikana. Osallistuin myös erillisiin, ohjattuihin läksyjentekohetkiin.
Tämä kaikki tartutti Katriinaan sellaisen opiskeluinnon ja tavoitteellisuuden, että hän halusi vuoden 2024 syksyllä kokeilla, saisiko hän keväistä matematiikan arvosanaa ylioppilaskirjoituksissa korottumaan.
Keväällä ylioppilaslakki jäi täpärästi saamatta äidinkielen vuoksi.
Nyt koe meni läpi.
– Jännitin ylioppilaslautakunnan ratkaisua niin, etten uskaltanut yhtään ennen tätä marraskuun määräpäivää mennä ostamaan itselleni valkolakkia.
Vakituisen työpaikan perinteikkäästä, tamperelaisesta leipomosta saanut Katriina sanoo, ettei hänellä ole Karkun kansanopistolukiosta muuta kuin hyvää sanottavaa – jos ihminen on vain valmis hyväksymään sen, ettei oppilaitos sijaitse taajamassa.
Aikooko leipuri-kondiittori tehdä itse juhliinsa kakun ja millainen se olisi?
– Pidän suklaisista täytekakuista, mutta nyt haluan suoda itselleni juhlan niin, että joku muu tekee ne minulle.
Jatko-opinnot kiinnostavat, mutta suunnitelmat eivät vielä ole täsmentyneet.
Kivasta työpaikasta ei ole kiire pois.
